Kierrätys on tärkeä asia

Kierrätys on sana, joka on tänä päivänä tuttu jotakuinkin jokaiselle suomalaiselle. Se ei sinänsä ole mikään ihme, sillä ympäristötietoisuuden edistämisen ja lisäämisen eteen on tehty yhteiskunnan eri tasoilla ja asteilla töitä jo useita vuosikymmeniä. Varsinkin nuoremmat sukupolvet on jo koulussa opastettu kierrätyksen ja ympäristötietoisuuden perusteiden äärelle, minkä johdosta tieto ja ymmärrys ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta ovat lisääntyneet vuosi vuodelta, ja asian tärkeys on sisäistetty lähes kaikessa toiminnassa.

Kierrätys, ympäristötietoisuus ja muut näihin ilmiöihin liittyvät asiat eivät kuitenkaan ole sellaisia, että pelkkä ymmärrys ja sisäistäminen riittäisivät, vaan niiden eteen kannattaa ja tuleekin tehdä ponnisteluja, jotka eivät nykyaikana oikeastaan ole edes mitenkään poikkeuksellisen kuormittavia. Esimerkiksi kierrättämisen idea on hyvin simppeli ja yksinkertainen. Useimmiten sillä tarkoitetaan esineiden ja materiaalien uudelleenkäyttämistä jossakin uudessa yhteydessä tai tarkoituksessa. Kierrätyksen tarkoituksena on säästää ympäristöä minimoimalla energian ja raaka-aineiden kulutusta ja edistää jätteiden hyötykäyttöä uudistuotannossa.

Kierrätyksen perusteet haltuun: yhdyskuntajätteiden kierrätys

Yksi suurimmista kierrätyksen kohteista on jäte, joka tavataan jakaa teollisen tuotannon sivutuotteena syntyväksi teollisuusjätteeksi ja yhdyskuntajätteeksi, jota syntyy tavallisten ihmisten kulutuksen sivutuotteena. Vaikka jotkut yksityisesti pitävätkin kierrätystä turhan vaivalloisena, sen hyödyt ovat todelliset. Esimerkiksi tina- ja peltipakkausten valmistuksessa kierrätys säästää energiaa 75 % ja alumiinipakkausten osalta jopa 95 %. Kierrätyksen avainsana on lajittelu, joka mahdollistaa jätteen hyötykäytön. Jätteen lajitteluluokat ovat tekstiili, yleisimmät energiatuotantoon sopivat muovit, biojäte, kartonki, metalli, paperi ja lasi.

Biojätettä, johon kuuluvat muun muassa hedelmien ja munien kuoret, ruoantähteet ja käytetyt talouspaperit, on noin kolmasosa keskimääräisen kotitalouden jätteistä. Biojäte, joka viedään kaatopaikalle, tuottaa mädäntyessään ilmastolle haitallista metaania, kun taas kompostoidessa vapautuva kaasu on pääosin hiilidioksidia, ja kompostoitu materiaali voidaankin hyödyntää uudelleen esimerkiksi viherrakentamisessa. Sivutuotteena syntyvä biokaasu toimii energian lähteenä. Biojätteen kierrätyksen lisäksi useimmille tutuimpia kierrätyksen muotoja ovat erilaisten muovisten juomapakkausten ja peltisten tölkkien palautus sekä pahvin ja kartongin keräys.

Muovin kierrätyksen ongelmat

Kuten jokainen aikaansa edes ohimennen seuraava tietää, on muovi nykyaikana varsin puhuttava aihe. Kierrätyksen kannalta muovi tuottaa joitakin perin merkittäviä haasteita. Muovia kierrätetään pääsiallisesti energiajätteenä, mikä tarkoittaa, että sitä hyödynnetään energiantuotannossa. Energiajätteeseen kuuluu myös muita jätteen lajityyppejä. Varsinkin kotitalouksista kierrätettävä muovi on sekalaatuista ja likaista, eikä se siksi oikein sovellu muuhun kierrätykseen. Muovin lämpöarvo on hyvä, joten muihin polttoaineisiin yhdistettynä siitä saadaan tuotettua lämpöenergiaa, millä vähennetään öljyn ja kivihiilen tarvetta.

Muovin kierrättäminen ei kuitenkaan ole täysin yksinkertaista, vaan se vaatii ihmisiltä jonkin verran paneutumista asiaan. Muoveja on nimittäin huomattavan monenlaisia. Kestomuoveja on mahdollista käyttää uudelleen ja kierrättää, mutta silloin ongelmaksi muodostuu eri muovien lajitteleminen, mikä tekee muovijätteestä useimmiten kaatopaikalle eniten päätyvän jätelajin. Kotikierrättäjien on tärkeää opetella tunnistamaan muovin tyyppejä ainakin sen verran, ettei PVC-muovia tai muita ongelmallisia muovilajeja päädy energiajätteeseen. Kierrätyskeskusten sivuilta löytyy käteviä oppaita eri muovityyppien merkinnöistä, joiden avulla niitä voi tunnistaa.

Kestävä kehitys

Varmaan jokainen omantunnon omistava ihminen tietää, että kierrätys on tärkeä, ympäristöä säästävä aktiviteetti. Tutkimukset kertovatkin, että huomattava enemmistö suomalaisista kokee ympäristöasiat, kierrätyksen ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisen itselleen tärkeiksi asioiksi. Tämä onkin mitä mainioin pohja, mille rakentaa lisää ympäristötietoisuutta ja kehittää kierrätyksen välineitä niin ajatuksen tasolla kuin konkreettisestikin. Kierrätys koskettaa tavalla tai toisella jokaista meistä, joten kierrättäminen on yhtä aikaa hyvä teko sekä itselle että omalle yhteisölle kuin myös koko yhteiskunnalle.

Kierrätystä ja ympäristötietoisuutta käsittelevässä keskustelussa nousee aika ajoin esiin kestävän kehityksen ajatus, joka ei varsinaisesti ole mitenkään uusi ajatus, mutta siitä huolimatta sitäkin merkittävämpi ja vaikuttavampi. Kestävän kehityksen tausta-ajatuksena on, että ympäristöstä ja luonnonvaroista pidetään huoli niin, että ne kestävät nykyiseltä sukupolvelta myös seuraavalle ja vielä sitä seuraaville. Vaikka kestävään kehitykseen kuuluu ympäristöasioiden lisäksi myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ajatuksia, käsittää merkittävä osa siitä myös ekologisen kestävyyden, jossa varsinkin kierrätyksellä on oma merkittävä osuutensa.

Kun kierrätät, olet osa ratkaisua, et ongelmaa

Kierrätyksestä on ehdottomia etuja erityisesti ympäristölle, mikä toisinaan johtaa ihmiset ajattelemaan, että he eläisivät ja olisivat jollain tavalla ympäristön ja luonnon ulkopuolella, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. On tietysti ymmärrettävää, jos toisinaan tuntuu siltä, kun kulkee kivettyjä katuja korkeiden kivitalojen keskellä, mutta juuri sellaisina hetkinä kierrätys on mainio tapa sitoa ajatukset johonkin todelliseen. Sillä sen lisäksi, että kierrätyksestä on kiistatonta hyötyä luonnolle ja ympäristölle, tulee sen tekemisestä myös itselle parempi mieli – eikä siinä ole mitään väärää.

Kierrätys on tänä päivänä useimmille ihmisille tuttu ilmiö, jossa esineille, tavaroille ja materiaaleille haetaan uusia, hyödyllisiä käyttötarkoituksia. Matalan kynnyksen kierrätystoiminta on tehty hyvin helpoksi ja aika ajoin se lähentelee suosiossaan jopa monia muoti-ilmiöitä. Kirpputorilla tavaroiden myyminen, vanhojen vaatteiden leikkaaminen matonkuteiksi kuten myös jätteiden lajitteleminen kun ovat kaikki kierrätyksen muotoja. Näistä viimeisin taitaa olla se kaikkein yleisin, jokapäiväinen muoto. Kierrätyksestä on huomattavia hyötyjä ympäristölle, yhteiskunnalle ja ihmisille, eikä vähiten sen vuoksi, että auttamisesta tulee hyvä mieli.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *